Siirry pääsisältöön

Karelian opinnäytetyön ohje: Raportin rakenne

Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Karelia-amk:n koulutusaloille opinnäytetyöprosessin ja opinnäytetyön raportoinnin malliksi. Ohjeistuksen on laatinut Karelian opinnäytetyöryhmä.

Raportin rakenne

Opinnäytetyön kirjallinen raportti laaditaan Karelia-ammattikorkeakoulun raportointiohjeen mukaisesti. Raportoinnissa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä huomioimalla tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet. Työn kirjallinen raportointi kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisin työn edistyessä. Viestinnän opettaja ja ohjaavat opettajat antavat neuvoja raportointiin liittyvissä kysymyksissä. Työ palautetaan ohjeiden mukaan kommentoitavaksi ohjaavalle opettajalle ja sovitusti myös toimeksiantajan edustajalle. Opiskelija korjaa ja täydentää työtä saamansa palautteen perusteella.

 

Raportin tulee sisältää seuraavat asiat:

  1.     Johdanto: Mitä tavoittelet? Miksi työtäsi tarvitaan ja kenelle työ tehdään?
  2.     Tietoperusta: mihin teoreettiseen tai ammatilliseen tietoon työsi kytkeytyy?
  3.     Menetelmät: millä menetelmillä pääset tavoitteeseen tai ratkaiset ongelman?
  4.     Käsittelyosa: miten olet toteuttanut eri työvaiheet?
  5.     Tulokset: mitkä ovat kehittämistyösi tai analyysisi tulokset?
  6.     Pohdinta: miten tuloksesi vastaavat asetettuun tavoitteeseen ja miten keskeiset havaintosi suhteutuvat tietoperustaan?
  7.     Lähdeluettelo
  8.     Mahdolliset liitteet 

Luonnostele raportin rakennetta ja sisällysluetteloa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aloita kirjoittaminen heti, kun aloitat opinnäytetyön tekemisen. Kirjoita aluksi muistiinpanoja ja lyhyitä katkelmia, ja muokkaa niitä laajemmiksi kokonaisuuksiksi työn edetessä. Kirjoittamalla prosessoit ja ja jäsennät aihetta ja sisältöä. Prosessin aikana kirjoittaminen toimii siis myös ajattelun välineenä. 

Etene raportissa asiasta toiseen johdonmukaisesti asiakokonaisuus kerrallaan väliotsikoita hyödyntäen. Raportin sisällysluettelo antaa kokonaiskuvan työn sisällöstä ja rakenteesta. Siitä lukija näkee käsiteltävien asioiden keskinäiset suhteet ja työn etenemisen luvuittain, samoin kunkin asiakokonaisuuden laajuuden. Sisällyksen pitäisi olla tasapainoinen ja symmetrinen sekä laadullisesti että määrällisesti. Jäsennelty teksti on selkein hyvän kirjoittajan tuntomerkki.

Kirjoita raporttiin kaikki se olennainen, mitä lukija tarvitsee ymmärtääkseen asiat; karsi turhat seikat pois. Toimiva teksti on ehjä ja johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jossa asiat liittyvät loogisesti toisiinsa.

Johdanto

Johdannon tehtävänä on johdatella lukija käsiteltävään aiheeseen. Sen on viritettävä lukijan kiinnostus ja sen pitää antaa lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä asiasta. Johdannosta pitää käydä selville, mikä on kirjoittajan perusidea ja mihin hän pyrkii. Esittele johdannossa työn aihe ja tavoitteet ja kerro yleisluonteisesti tehtävän tai tutkimuksen keskeiset valinnat. Johdannossa ei esitetä tuloksia. Jos johdanto uhkaa venyä liian pitkäksi, kannattaa katsoa, mitä siitä voisi siirtää muihin lukuihin.

Tietoperusta

Opinnäytetyön tietoperustan rakentaminen on alkanut jo kirjallisuuskatsauksessa. Tietoperusta tarkoittaa teoreettista taustaa, jossa keskitytään opinnäytteen kannalta olennaiseen kirjallisuuteen: tutkimuskirjallisuuteen, artikkeleihin ja muihin keskeisiin julkaisuihin. Esittele tietoperustassa aiheeseen liittyvät keskeiset tutkimukset ja näkökulmat. Huolehdi, että tietoperusta kuvaa työsi keskeisiä näkökulmia, koska työn lopussa olevassa tarkastelussa omasta työstä saadut tulokset kytketään aikaisempaan tietoon. 

Selvitä tietoperustassa ne keskeiset käsitteet, joita tarvitaan koko käsillä olevan tekstin ymmärtämiseksi. Kiinnitä erityistä huomiota moniselitteisten termien ja käsitteiden määrittelyyn, jotta lukija tietäisi, missä merkityksessä termiä on työssä käytetty. Jos opinnäytetyössä käytetään erikoistermejä tai lyhenteitä, niistä voi laatia lyhenne- tai käsiteluettelon sisällysluettelon jälkeen. 

Menetelmät

Selosta menetelmäosassa, mitä menetelmiä on käytetty ja mitä on tehty, että on päästy työn tavoitteisiin. Jos työsi on tutkimuksellinen, esittele aineiston keruumenetelmät, kohderyhmä, aineisto ja aineiston analyysimenetelmät. Jos työsi on toiminnallinen, selosta toiminta- tai kehittämisasetelma, toimintaympäristö, työprosessi ja toiminnan analyysimenetelmä. 

Käsittely

Esittele käsittelyosassa aineiston analyysi ja toteutettu toiminta. Jos työsi on tutkimuksellinen, tarkastele aineistoa yksityiskohtaisesti ja  jäsennä teksti valittujen analysointimenetelmien mukaisesti. Jos työsi on toiminnallinen, kuvaa, miten eri työvaiheet on toteutettu. 

Tulokset

Esittele tulososassa opinnäytetyön tulokset tai tuotteet. Suunnittele tulosten esittämisjärjestys niin, että lukija löytää vaivattomasti työn keskeiset tulokset. Huolehdi, että tulososassa tarkastellaan kaikkia työn alussa esitettyjä kysymyksiä ja tavoitteenasetteluja.Tulososa toimii tekstissä seuraavana olevan pohdintaosan taustana

Pohdinta

Tarkastele pohdinnassa opinnäytetyön toteutusta ja saatuja tuloksia suhteessa työn tietoperustaan ja ammatilliseen kenttään. Tarkastele työn sisältöä ja tuloksia myös suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioi kriittisesti valittuja menetelmiä ja lähestymistapaa. Tarkastele myös työn eettisyyttä ja luotettavuutta. Pohdinnassa voi käsitellä myös omaa ammatillista kasvua ja oppimisprosessia. Pohdinta on hyvä lopettaa tulevaisuusorientoituneesti (mahdolliset jatkotutkimus- ja kehittämisideat) ja liittää työn merkityksen pohdinta laajempaan ammatilliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin. Käytä pohdinnan kirjoittamiseen aikaa ja hyödynnä sen kirjoittamisessa muistiinpanoja, joita olet tehnyt koko opinnäytetyöprosessin ajan.

http://www.karelia.fi/fi/tutkimus-kehitys/avoin-tiede-ja-tutkimus