Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan tekoälystä?
Tekoäly, erilaiset tekoälysovellukset, suuret kielimallit ja generatiivinen tekoäly ovat kaikki käsitteitä, joista on muutaman viimeisen vuoden aikana puhuttu paljon. Alla olevassa taulukossa on kerrottu tarkemmin, mitä nämä termit tarkoittavat.
| Tekoäly, ai, artificial intelligence | Yhtä, kaikenkattavaa määritelmää ei ole. Yleensä tekoälyllä tarkoitetaan nykyään generatiivisen tekoälyn sovelluksia (ChatGPT, Googlen Gemini, Dalle-e, Microsoftin co-pilot ym.), jotka tuottavat kehotteiden avulla tekstiä, kuvia, videoita tai vaikkapa ohjelmistokoodia. Tekoälyllä voidaan tarkoittaa myös tietokonejärjestelmää tai ohjelmistoa, joka pystyy suorittamaan älykkyyttä vaativia tehtäviä. Tekoäly perustuu algoritmeihin ja matemaattisiin malleihin. |
| Suuri kielimalli, LLM, Large language model | Kielimallit ovat tekoälypohjaisia järjestelmiä. Ne on koulutettu ymmärtämään ja tuottamaan tekstiä luonnollisessa kielessä, ja ne pystyvät ennustamaan sanoja, lauseita tai jopa kokonaisia tekstejä annettujen syötteiden perusteella. Kielimallit perustuvat sanojen ja sanajonojen esiintymisten todennäköisyyksiin ja pyrkivät ennustamaan seuraavan sanan lauseessa. Ne ovatkin tavallaan hyvin kehittyneitä ennustavia tekstinsyöttömalleja. |
| Generatiivinen tekoäly |
ChatGPT, Gemini ja Co-pilot ovat esimerkkejä generatiivisesta tekoälystä. Ne yhdistävät koneoppimisen, syväoppimisen ja tekoälyn tehon ja pystyvät generoimaan uutta tekstiä, ääntä, videota, kuvaa jne. niille opetetun datan ja palautteen perusteella. |
Lähteet: https://libguides.kamk.fi/c.php?g=712843
https://www.finnishup.com/mita-ovat-suuret-kielimallit-ja-miten-ne-toimivat/
Tekoälyn käyttö opinnäytetyössä?
Karelian opinnäytetyöohjeessa on linjattu tarkemmin tekoälyn käytöstä opinnäytetyössä, mutta tekoälyä voi käyttää monella tavalla hyödyksi esimerkiksi tekstin suunnittelu- ja ideointivaiheessa. Lue myös Karelian ohje Tekoälyn käyttö opinnäytetyössä, jossa käsitellään tekoälyn käyttöä Karelian opinnäytetöissä.
Generatiivisen tekoälyn (ChatGPT, Gemini ym.) kanssa on hyvä muistaa, että sillä ei kuitenkaan ole sisällöllistä ymmärrystä. ChatGPT saattaa myös hallusinoida, eli keksiä ihan oikealta kuulostavia lähteitä "omasta päästään" ja väittää todeksi sellaisia asioita, joita ei koskaan ole tapahtunut tai joita ei ole olemassa. ChatGPT ja muutkaan generatiiviset tekoälytyökalut eivät myöskään pääse esimerkiksi kirjaston tarjoamiin, lisensoituihin tietokantoihin (Ebscon tietokannat, Terveysportti, RT-kortistot, O'Reilly jne.), joten niiden sisällöt jäävät automaattisesti hakujen ulkopuolelle tieteellisessä tiedonhaussa. On myös hyvä muistaa, että vaikka generatiiviset tekoälyt on koulutettu valtavilla tekstimassoilla, kaikki tekoälysovellukset eivät ole jatkuvasti yhteydessä internetiin. Esimerkiksi ChatGPT:n tämänhetkinen tieto ylettyy syyskuuhun 2023. Sitä uudempia asioita se ei tiedä. Näistä syistä sitä ei kannatakaan käyttää Googlen tapaisena hakukoneena.
ChatGPT:n lisäksi on olemassa valtava määrä erilaisia ja eri tarkoituksiin suunniteltuja tekoälypohjaisia sovelluksia. Tekoälyä voi käyttää apuna mm. kuvien tekemisessä, piirtämisessä, kirjoittamisessa, kuvankäsittelyssä, musiikin teossa jne. Kaikkia tekoälysovelluksia käytettäessä täytyy muistaa, että niihin ei saa syöttää mitään luottamuksellista tietoa, henkilötietoja, yrityssalaisuuksia tai salassa pidettäviä tietoja.
Missä tekoälyä erityisesti sitten kannattaa hyödyntää? Erilaisten näkökulmien ja ideoiden pallottelussa esimerkiksi ChatGPT on hyvä apu. Myös pitkien tekstien tiivistämisessä, uudelleenmuotoilussa ja/tai kääntämisessä tekoäly on oivallinen kumppani. Tekoälytyökalut saattavat siis nopeuttaa tiettyjä prosesseja ja tarjota uusia näkökulmia aiheeseen, mutta niiden rajoituksista ja käyttötarkoituksista on syytä olla tietoinen.
Tampereen yliopiston kirjaston LibGuide-oppaassa on kerrottu tarkemmin ja laajemmin tekoälystä tiedonhakunäkökulmasta: https://libguides.tuni.fi/tiedonhaun-opas/tiedonhaku-tekoaly (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)