Erilaisten hakujen jälkeen sinulla toivottavasti on paljon hyvältä vaikuttavaa aineistoa, mutta miten voit varmistaa, että voit käyttää sitä?
Tärkein neuvo on: Ole kriittinen. Etenkin internetissä on tarjolla niin hyvää kuin huonoakin materiaalia, koska siellä voi kuka tahansa julkaista mitä tahansa ilman valvontaa. Luotettavaltakin vaikuttava taho voi olla jotain muuta kuin mitä ensisilmäyksellä voisi päätellä. Muista myös, että Internet-sivut päivittyvät, sisällöt uudistuvat ja poistuvat, ja joskus saattaa käydä niin, ettei käytettyä tietoa enää löydykään muutaman kuukauden tai vuoden päästä.
Kannattaa olla myös avoin ja ennakkoluuloton. Joskus osuma voi löytyä vähän oman aiheen vierestä ja tarjota uuden näkökulman. Esimerkiksi työhyvinvointia on tutkittu paljon ja eri aloilla - ehkä sote-alalle löytyisi vinkkejä rakennusalalta? Tai ainakin vertailukohtia?
Kirjastoon hankitut elektroniset aineistot (e-kirjat, artikkelit ja tietokannat) ovat laadukkaita aineistoja, mutta niissäkin voi olla ei-tieteellistä aineistoa, jonka suhteen on syytä tehdä kriittistä arviointia.
Jos artikkelissa on merkintä vertaisarvioinnista (referee- tai peer review -menettely), se tarkoittaa sitä, että lehden toimituskunta on tarkistuttanut sisällön asiantuntijoilla. Vertaisarviointi takaa sisällön luotettavuuden.
Valitettavasti kaikki tieteelliseltä näyttävä ei ole tieteellistä. Esimerkiksi lehtien osalta kannattaa tarkistaa, onko lehdellä ISSN-numero, löytyykö se tunnetuista tietokannoista (esim. DOAJ), toimiiko sen taustalla tunnettu tieteellinen organisaatio ja onko lehden aihepiiri merkitty selkeästi. Voit myös kokeilla, löytyykö lehti tai kirjan kustantaja Julkaisufoorumin JUFO-portaalista. Kotimaisia julkaisuja ja artikkeleita voi etsiä myös Tiede ja tutkimus -sivustolta.
Tiedonlähteiden arviointiin voit tutustua esim. näiden videoiden avulla:
Jos sinulla on jotain kysyttävää aiheeseen liittyen tai palautetta osiosta, ota yhteyttä kirjastoon: