Karelian opinnäytteet voivat olla tutkimuksellisia, toiminnallisia, päiväkirjamuotoisia tai portfoliomuotoisia. Tämä heijastuu myös ohjausprosessiin, jolloin ohjaajan on rakennettava ohjausprosessi valitun opinnäytetyypin mukaan. Kaikkiin opinnäytetyyppeihin liittyy ohjaajan ja opiskelijan keskinäinen vuorovaikutus, jota ohjaajan on aktiivisesti tuettava ja ylläpidettävä koko opinnäyteprosessin ajan.
1. Tutkimuksellinen opinnäyte
Tutkimuksellinen opinnäyte rakentuu erityisen tutkimusongelman tai tutkimuskysymyksen ympärille. Tätä teemaa opinnäytteessä ratkotaan tietoperustan, tutkimusmenetelmien, tutkimusaineiston ja aineistoanalyysin avulla.
Ohjaajan tehtävä on auttaa opiskelijaa kiteyttämään tutkimuskysymys ja rajaamaan sen työstäminen opinnäytteen kannalta työmäärällisesti mielekkääseen mittakaavaan. Samalla opiskelija ohjataan relevantin tietoperustan ja aihetta käsittelevän tieteellisen tutkimuksen pariin.
Ohjaajan tehtävä on varmistaa, että kerättävä tutkimusaineisto ja sen analyysiin käytettävät menetelmät ovat luotettavia ja että aineiston keruussa ja käsittelyssä noudatetaan annettuja ohjeita. Tässä kohti on erityisesti huomioitava aineistoihin liittyvät tietosuojakysymykset ja niihin liittyvä nykyinen ohjeistus.
Ohjaaja tukee ja kommentoi opiskelijaa raportin eri kirjoitusvaiheissa ja seminaareissa sekä ohjeistaa akateemisen kirjoitustavan tyyliin, käytäntöihin ja merkitsemistapoihin raportin kirjoitustyössä.
2. Toiminnallinen opinnäyte
Toiminnallisessa opinnäytteessä toteutetaan jonkinlainen produkti tai muu käytännöllinen ammatillinen prosessi, jota tarkastellaan kirjallisessa raportissa. Toiminnallisissa opinnäytteissä huomio keskittyy helposti toiminnallisen osion käytännölliseen tekemiseen niin, että työskentelyn tietoperustan rakentaminen jää puutteelliseksi. Tämän vuoksi ohjaajan on painotettava kunnollista tietoperustaan tutustumista ja kirjallisen työskentelyn käynnistämistä ennen kuin toiminnallisen osion tekeminen käynnistyy. Opiskelija on ohjattava tietoperustan systemaattiseen hyödyntämiseen toiminnallisen osion työstämisessä.
Ohjaajan tulee painottaa, että toiminnallisen osion työstäminen tulee dokumentoida järjestelmällisesti. Opiskelijan tulisi pitää työskentelypäiväkirjaa ja dokumentoida työskentelyä muutoinkin esimerkiksi kuvaamalla, äänittämällä tai muistiinpanoja tehden. Työskentelyn kunnollinen dokumentointi helpottaa raportointia, lisää sen luotettavuutta ja mahdollistaa kriittisen reflektoinnin, kun on mitä reflektoida.
Ohjaajan tulee varmistaa, että toiminnallisen osion erittely on raportissa kattavaa ja että se kytkeytyy esiteltyyn tietoperustaan. On myös varmistettava, että toiminnallinen osio tai sen dokumentaatio sisällytetään raportin liitteeksi.
3. Päiväkirjamuotoinen opinnäyte
Jos edellytykset päiväkirjamuotoisen opinnäytteen tekemiseen täyttyvät, opiskelija voi toteuttaa opinnäytteensä päiväkirjamuotoisena. Tämä ei kuitenkaan tarkoita opinnäyteprosessin perusvaiheiden ohittamista. Ennen raportoitavan työskentelyjakson aloittamista opiskelija laatii ohjeistetun alkuanalyysin työskentelyä varten. Ohjaajan tulee varmistaa, että opiskelija rakentaa siinä työskentelylleen riittävän tietoperustan (vrt. kirjallisuuskatsaus), jota työskentelyvaiheessa tulee hyödyntää.
Ohjaajan tulee auttaa opiskelijaa valitsemaan raportoitavaan jaksoon työtehtävien kannalta muutamia keskeisiä aihealueita tai teemoja. Päiväkirjaraportointi kannattaa rakentaa erityisesti näiden teemojen ympärille. Nämä teemat muodostavat ne osaamisen kehittymisen juonteet, joiden etenemistä raportissa tarkastellaan. Samalla raportointi jäntevöityy eikä hajoa pienten yksityiskohtien luetteloksi.
Päiväkirjamuotoiseen opinnäytteeseen liitetään helposti mielikuva siitä, että siinä vain kirjataan päivittäistä tekemistä. Ohjaajan tulee pitää huoli, että tämä näkökulma ei korostu. Päivittäisen työskentelyn kirjaaminen on lähinnä asioiden muistiinmerkitsemistä. Opiskelija tulee siksi ohjeistaa kiinnittämään huomio ennen muuta viikkoyhteenvetoihin, joissa kulunutta viikkoa arvioidaan reflektiivisesti ja sitä analysoidaan tietoperustan tuella.
4. Portfoliomuotoinen opinnäyte
Jos edellytykset portfoliomuotoisen opinnäytteen tekemiseen täyttyvät, portfoliomuotoinen opinnäyte voi koota yhteen töitä ja teoksia pitkältäkin ajalliselta jaksolta, joka on käynnistynyt jo ennen opinnäytteen aloittamista ja jatkuu edelleen. Tämän vuoksi ohjaajan on painotettava käynnistysvaiheessa tehtävää portfolioon aiottujen tuotosten kriittistä analyysiä. Siinä ohjaajan tulisi auttaa opiskelijaa löytämään joitakin yhdistäviä teemoja tai juonteita, joiden avulla eri tuotoksia voidaan tarkastella kokonaisuutena. Vastaavasti kuin opinnäyteprosessissa muutoinkin, tässä aloitusvaiheessa tulisi korostaa kirjallisen tietoperustan kunnollista kytkemistä tuotosten erittelyyn. Tavoitteena tulisi olla se, että prosessin aikana tehtäviin uusiin tuotoksiin tulisi mukaan tuo aiempien tuotosten kriittinen reflektointi ja tietoperustaan tukeutuva myöhemmän työskentelyn kehittämisen näkökulma – opinnäytteen tehtävä on kehittää opiskelijan osaamista eikä vain dokumentoida sitä.
5. Kirjallisuuskatsaus opinnäytetyönä
Opinnäytyö voi olla myös kirjallisuuskatsaus, jossa selvitetään systemaattisesti mitä tutkimustietoa tietyltä rajatulta alueelta on löydettävissä.
Kirjallisuuskatsaukseen on olemassa menetelmäkirjallisuutta, mm. seuraavia:
6.Tutkimuksellinen kehittämistyö YAMK-opinnäytetyön menetelmänä
Erityisesti ylemmän ammattikorkeakoulun tutkimuksellisen kehittämistyön lähtökohtana on tutkimustieto, jota sovelletaan käytännön työelämän kehittämisprosesseihin. Tavoitteena on kehittää työelämän rakenteita, toimintatapoja ja työkäytäntöjä.
Kyseessä on siis nimenomaan tutkimuksellinen kehittämistehtävä, jossa hyödynnetään tieteellisen tutkimuksen menetelmiä mm. aineiston keruussa ja kerätyn aineiston analysoinnissa. Työn pääpaino on toiminnan ja toimintatapojen kehittämisessä.