Siirry pääsisältöön
Näyttää siltä, että selaimesi on Internet Explorer 11 tai vanhempi. Selainta ei tueta, joten käytä muuta selainta.

Opas avoimeen TKI-toimintaan Karelia-ammattikorkeakoulussa

Hanketuloksista liiketoimintaa

Viimeistään TKI-hankkeen päättyessä tulee pohtia, voiko hankkeessa syntyneitä ideoita tai  tuloksia ​kaupallistaa liiketoiminnaksi. Julkisesti rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuus ja merkitys paranee huomattavasti, jos syntyneet tulokset saadaan otettua käyttöön hankkeen päätyttyä. Näin niistä hyötyvät myös mahdollisimman monet. TKI-toiminnan avoimuus tukee tätä tavoitetta.

TKI-hankkeen loppuvaiheessa järjestetään hankkeen päätöspalaveri jonka yhteydessä käydään läpi hankkeen tuloksille tehty hyödyntämissuunnitelma.

  • Hankkeessa kehitettäviä tuotteita ja palveluja on mahdollista myydä eteenpäin esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulun omana palveluliiketoimintana, uuden yrityksen toimesta tai vaikka lisensoimalla ne jo vakiintuneelle yritykselle. Tärkeintä on kuitenkin sopia omistajuudesta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

 

Lisälukemista:

 

Miten toimitaan, jos halutaan edistää ideaa tai syntyy keksintö?

Keksintöilmoituksen tekeminen on ensimmäinen vaihe keksinnön tai idean kaupallistamisprosessia.

Ennen keksintöilmoituksen tekoa kannattaa olla yhteydessä Karelian TKI-palveluihin. Tällöin voidaan jo alustavasti selvittää idean uutuutta tai patentoitavuutta sekä muita suojaamiseen liittyviä asioita.

Keksintöilmoitukset

Kareliassa on olemassa ohjeistus korkeakoulukeksintöjen käsittelyyn. Se perustuu lakiin oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (396/2006). Ohjeen tarkoituksena on edistää ammattikorkeakoulussa syntyneiden keksintöjen tunnistamista, suojaamista ja hyödyntämistä keksijän, ammattikorkeakoulun ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Keksintöohjeistus löytyy intrasta​, kohdasta johtaminen - sopimus- ja oikeusasiat - keksintöohjeistus.

Työsuhdekeksintölaki

On hyvä sopia jo etukäteen, millaiset oikeudet osapuolilla on syntyviin tuloksiin, mutta viimeistään keksinnön syntymisen jälkeen on keskeistä selvittää kuka keksinnön omistaa.
 

  • Patenttilain mukaan oikeus keksintöön ja sen hyödyntämiseen kuuluu keksijälle. Työlainsäädännön mukaan taas työnantajalla on oikeus työntekijän työn tuloksiin. Työsuhdekeksintölaki pyrkii tasapainottamaan nämä kaksi lakia.
     
  • Työsuhteeseen perustuva oikeuden siirtyminen on merkittävä poikkeus yleisestä periaatteesta, jonka mukaan henkisen omaisuuden luoja (esimerkiksi keksijä, muotoilija, kirjailija) omistaa itse oikeudet luomukseensa. Työsuhdekeksintölaki onkin säädetty turvaamaan elinkeinoelämän tutkimusta ja tuotekehitystä.
     
  • Työsuhdekeksintölakia sovelletaan työ- tai virkasuhteessa olevan henkilön tekemiin patentilla suojattavissa oleviin keksintöihin. Laki ei kuitenkaan koske yliopistojen ja korkeakoulujen henkilöstöä. Näitä koskeva korkeakoulukeksintölaki lähtee siitä, että lain nojalla yliopistolla tai korkeakoululla on oikeus tutkijoidensa keksintöihin, jotka on tehty ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden rahoittamissa tutkimushankkeissa.
     
  • Työsuhdekeksintölain tai korkeakoulukeksintölain soveltaminen ei edellytä, että keksintö patentoidaan, vaikka sen tuleekin olla patentoitavissa.

Patentit

Patentit ovat perinteisin tapa suojata omaa osaamistaan.
 

Patentti on hakemuksesta myönnetty oikeus kieltää muita ammattimaisesti valmistamasta, tuomasta maahan tai myymästä patentoitua tuotetta tai soveltaa patentoitua menetelmää patentin voimassaoloaikana. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista. Patentin voimassaoloaika on korkeintaan 20 vuotta ja sen voimassapito tapahtuu maksamalla vuosittaisia maksuja. Patentti on alueellinen suojakeino ja sitä tulee hakea kaikkiin niihin maihin, joissa keksintöä aiotaan hyödyntää, tai joissa on odotettavissa kilpailevaa valmistusta.
 

Patenttitietoa

Business Finland

Business Finland luo uutta kasvua auttamalla yrityksiä kansainvälistymään sekä tukemalla ja rahoittamalla innovaatioita. Rahoitusta on saatavana liiketoiminnan eri vaiheisiin erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Startup-rahoitusta voidaan myöntää alle 5-vuotta toimineille yrityksille. 

Yrityksille on suunnattu eri tyyppisiä rahoituksia. Esimerkiksi Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta voi hakea kansainvälisen liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, mm. tiimin vahvistamiseen, liiketoimintamallin ja kasvustrategian kehittämiseen ja uusien markkinoiden avaamiseen.

Tutkimuksesta uutta liiketoimintaa (TUTLI) -rahoitus on puolestaan tarkoitettu tutkimusorganisaatioiden tutkimusryhmille ja tutkijoille, joilla on halu rakentaa tutkimuksestaan uutta liiketoimintaa ja kaupallistaa tutkimuksesta syntyvät ideat. Tutkija pääsee samalla kasvattamaan omaa kaupallistamisosaamistaan.

 

ARENEn yrittäjyyssuositukset

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ja Suomen Yrittäjät ovat julkaisseet yhteiset yrittäjyyssuositukset korkeakouluille

Suositusten tavoitteena on tarjota ammattikorkeakouluille ja yliopistoille välineitä yrittäjyyden edistämiseen ja yhteistyön kehittämiseen.

 

Yrittäjyysneuvonta

Draft-ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ja kehittää yritysideoita pienimuotoisesti ja helposti ilman turhaa byrokratiaa. Ohjelma on käynnissä Karelia-ammattikorkeakoulussa, Itä-Suomen yliopistossa, Riveriassa, Savonia-ammattikorkeakoulussa sekä Savon ammattiopistossa.

http://www.karelia.fi/fi/tutkimus-kehitys/avoin-tiede-ja-tutkimus