Siirry pääsisältöön

Karelian opinnäytetyön ohje: Lähteisiin viittaaminen tekstissä - yleiset ohjeet

Nämä ohjeet on tarkoitettu kaikille Karelia-amk:n koulutusaloille opinnäytetyöprosessin ja opinnäytetyön raportoinnin malliksi. Ohjeistuksen on laatinut Karelian opinnäytetyöryhmä.

Lähteisiin viittaaminen tekstissä - yleiset ohjeet

Laadi käytetyistä lähteistä viitemerkintä tekstiin. Kerro lähteestä seuraavat tiedot:

  1.     tekijä
  2.     lähteen ilmestymis-, julkaisu- tai päivitysvuosi
  3.     sivu(t), jo(i)lla selostettu tieto on lähteessä.

Esimerkiksi (Sarmavuori 2011, 15–16) tai Sarmavuoren (2011, 15–16) mukaan...

Tekijä voi olla joko henkilö, julkaisijayhteisö tai työryhmä. Ilmoita henkilötekijästä sukunimi tai tekijöiden sukunimet. Joskus tekijää ei ole ilmoitettu (esimerkiksi lait ja asetukset).

 

Viitemerkinnän sijainti

    1. Asiakeskeinen viittaustapa: merkitse lähde sulkeiden sisälle referoidun tiedon perään

Lukemaan oppii vain opettelemalla. Tosin lukeminen ei ole vain tekniikkalaji. Tämän lisäksi on tärkeää ymmärtää lukemaansa. Se, miten lukemisesta saataisiin mielekästä, on haasteellista, mutta sen eteen tehdään jatkuvasti töitä. (Sarmavuori 2011, 15–16.)  

    2. Kirjoittajakeskeinen viittaustapa: Aloita teksti tekijän nimellä. Kerro sulkeissa julkaisuvuosi ja mahdolliset sivutiedot heti nimen perään, jos viite on yhden virkkeen pituinen. Jos se on pidempi, merkitse referoidun tekstin perään asiakeskeisen viittaustavan mukainen viite.

Katri Sarmavuori (2011) kertoo lukemaan opettelevasta lapsesta: ensin hän opettelee lukemisen tekniset taidot, jonka jälkeen kehittyy lukemisen ymmärtäminen. Lukemisen ymmärtämisen kehittymisessä auttavat tehtävät, jotka yhtäältä kiinnittävät huomion tekstin yksityiskohtiin, mutta myös luetun tekstin kokonaisuuteen. (Sarmavuori 2011, 15.)

 

Pisteen tai pisteiden merkitseminen lähdeviittaukseen

Kun viite koskee yhtä virkettä, sijoita piste viimeisen sulkumerkin ulkopuolelle. Lähdeviite on siis referoidun virkkeen sisällä.

Lukeminen ei ole vain tekniikkalaji, vaan se vaatii myös lukemisen ymmärtämistä (Sarmavuori 2011, 15).

Kun viite koskee useampaa kuin yhtä virkettä, sijoita toinen piste ennen sulkeita ja toinen sulkeiden sisäpuolelle. Lähdeviite muodostaa siis oman virkkeensä referoidun katkelman jälkeen.

Lukeminen avartaa maailmankuvaa. Voidaan siis väittää, että olemme, mitä luemme. Lukeminen ja sen ymmärtäminen ovat sivistyksen merkkejä. (Sarmavuori 2011, 16.)

 

Muita lähdeviitteisiin liittyviä huomioita

  • Lähdeviittaus koskee korkeintaan yhtä kappaletta. Merkitse uuteen kappaleeseen aina uusi lähdeviite, vaikka lähde olisi sama kuin edellisessä kappaleessa.
  • Jos kappaleessa käytetään useita eri lähteitä, erottele ne. Merkitse lähdeviite referoidun tiedon yhteyteen, referoidun asian perään. Tavallisesti useista lähteistä koostuvassa kappaleessa tarvitaan siis lähdeviittauksia myös muualla kuin kappaleen lopussa.

Verkko-oppimisessa verkkokeskustelu mahdollistaa vuorovaikutuksen. Keskustelun avulla voidaan muun muassa kehittää ja ideoida yhteisesti. (Silander & Koli 2003, 111.) Vaarana on kuitenkin se, etteivät kaikki osallistu keskusteluun, jolloin opettajan rooli on rohkaista ja aktivoida hiljaisetkin opiskelijat (Marstio 2020, 39, 41).

  • Voit kuitenkin merkitä kaikki käyttämäsi lähteet kappaleen loppuun silloin, kun kaikissa lähteissä on todettu sama asiasisältö. Erottele eri lähteet puolipisteellä ja esitä ne aakkosjärjestyksessä: (Hukkanen 2002, 34; Toivonen ym. 2001, 23) 

Lisää tekstiviitteitä

Perusohje tekstiviitteeseen, kun lähteessä on kerrottu henkilötekijä:

Kirjoittajan sukunimi julkaisuvuosi, sivunumero(t)

(Pihlaja 2005, 2)

 

Jos henkilötekijä puuttuu, tekijänä ilmoitetaan julkaisijayhteisö tai työryhmä.

(Tilastokeskus 2016)

 

Sähköiset lähteet

Viittaa sähköisiin lähteisiin tekstissä kuten muihinkin lähteisiin eli henkilötekijän, julkaisijayhteisön tai työryhmän nimellä. Merkitse viitteeseen myös sivunumerot, jos sähköisessä lähteessä on sellaiset. Julkaisuvuoden kohdalle merkitse päivitysvuosi. Mikäli sitä ei ole mainittu lähteessä, merkitse sen paikalle kuluva vuosi. Verkko-osoitetta ei merkitä tekstissä olevaan viitteeseen.

(Pöyri 2011, 14)

(Tilastokeskus 2020)

 

Kaksi tekijää

Käytä sulkeiden sisällä &-merkkiä: (Järvilehto & Kiiski 2009, 37)

Tekstissä käytä ja-sanaa: Järvilehdon ja Kiisken (2009, 37) mukaan…

 

Tekijöitä kolme tai useampia

Kun viittaat ensimmäisen kerran lähteeseen, viittaa kaikkien tekijöiden sukunimellä:

(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 129)

HirsjärviRemes ja Sajavaara (2009, 129) kirjoittavat …

Seuraavilla kerroilla viittaa samaan lähteeseen ensimmäisen tekijän sukunimellä ja ym.-lyhenteellä:

(Hirsjärvi ym. 2009, 56)

Hirsjärvi ym. (2009, 56) kirjoittavat…

 

Tekijöitä kuusi tai enemmän

Myös ensimmäisellä kerralla viitattaessa käytetään vain ensimmäisen tekijän sukunimeä ja ym.-lyhennettä.

 

Saman tekijän samana vuonna julkaistut teokset

kyseisistä lähteistä ensimmäinen, johon tekstissä viitataan: (Hukkanen 2009a, 45)

kyseisistä lähteistä seuraava, johon raportissa viitataan: (Hukkanen 2009b, 36)

 

Viittaaminen kahteen tai useampaan lähteeseen

Lähteet sijoitetaan viitteeseen tekijän sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen ja erotetaan puolipisteellä toisistaan. Huom! tätä merkintätapaa voi käyttää vain silloin, kun molemmissa lähteissä on todettu sama asiasisältö.

(Hukkanen 2002, 34; Toivonen ym. 2001, 23)

 

 

Lisäohjeita tekstiviitteistä löydät esimerkeistä.

 

http://www.karelia.fi/fi/tutkimus-kehitys/avoin-tiede-ja-tutkimus