OPINNÄYTETYÖN ASETTELU
Opinnäytetyön asettelut kannattaa tehdä alusta alkaen oikein. Näissä ohjeissa siihen on kolme apuneuvoa:
Älä avaa Opinnäytetyön template -tiedostoa, vaan kopioi se omalle tietokoneellesi muodossa Word-malli (.dotx). (Hiiren oikea näppäin - Tallenna linkki nimellä... tai Save lilnk as...)
Aloita opinnäytetyön kirjoittaminen tästä mallitiedostosta, niin opinnäytetyön tyylit ja asetukset ovat automaattisesti ohjeen mukaisia. Tallenna työversiot tavallisina Word-tiedostoina (.docx).
HUOM! Jos kirjoitat työtäsi OneDriven tai muun pilvipalvelun tekstinkäsittelyohjelmassa, avaa tiedosto tekstinkäsittelyohjelman työpöytäsovelluksessa, sillä selainversiossa templaten asettelut eivät välttämättä toimi oikein.
Noudata opinnäytetyön rakenteessa koulutuksesi omia ohjeita, jotka voivat poiketa mallipohjasta.
Toinen vaihtoehto on luoda omat asettelut ja tyylit opinnäytetyöhön. Tässä on apunasi Asettelun pelkistetty malli.
Kun olet editoinut ja työstänyt opinnäytetyötäsi pitkään, on todennäköistä, että asetukset nyrjähtävät joltakin osin virheellisiksi. Viimeistelyä varten löydät yksityiskohtaiset asetteluohjeet dokumentista, jonka nimi on kuvaavasti Yksityiskohtaiset asetteluohjeet.
Osanvaihdon poistaminen WORDissa.
Sivujen lisääminen ja poistaminen WORDissa.
Kansi
Käytä Opinnäytetyön template -tiedoston kansimallia.
Opinnäytetyön otsikon tulee olla tiivis ja selkeä ja sen tulee kertoa työstä olennainen. Otsikon ensimmäiset sanat ovat tärkeimmät. Niihin sijoitetaan keskeiset käsitteet. Otsikon loppuosaan voidaan sijoittaa selittäviä aineksia. Otsikossa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä sanojen perusmuotoja, jotka ovat työn avainsanoja eli keskeisiä käsitteitä. Joskus myös alaotsikko voi selventää työn sisältöä. Huomio että otsikon on oltava sama työn kansilehdellä ja tiivistelmäsivulla!
Tiivistelmä ja Abstract
Tiivistelmän selostavan osuuden pituus tulisi olla noin 150–200 sanaa ja se on jäsenneltävä selkeäksi kappalejakoa käyttäen. Kappalejaon merkkinä on tyhjä rivi kappaleiden välissä. Riviväli on 1 ja kirjasinkoko 12. Käytä tavutusta sekä vasemman reunan tasausta. Tiivistelmän alaosassa työn oleellista sisältöä kuvataan asiasanoilla (yleensä 3– 4 asiasanaa). Sanat on valittava Yleisestä suomalaisesta ontologiasta (YSO).
Merkitse opinnäytetyön otsikko tiivistelmäsivulle seuraavasti: Otsikko : alaotsikko.
Erota mahdollinen alaotsikko kaksoispisteellä. Kaksoispisteen jälkeen käytä pientä alkukirjainta. Esimerkki:
Instagram osana digimarkkinointia : opas ammattilaisen tueksi
Käytä samaa muotoa otsikosta Wihissä ja Theseuksessa.
Opinnäytetyön vieraskielinen abstrakti kirjoitetaan työhön viimeisenä. Sen tehtävänä on tiivistää opinnäytetyöraportin oleellisin sisältö, ja usein se koostuu opinnäytteen kolmesta keskeisimmästä osasta: johdannosta, toteutuksesta sekä tuloksista ja pohdinnasta, joille kullekin varataan oma kappale. Jokainen kappale koostuu vähintään kahdesta virkkeestä. Katso ohje englanninkielisen abstraktin laadintaan: Mitä tarvitset abstraktiisi? (Thinglink)
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo sijoitetaan nimiösivun ja tiivistelmän jälkeen, ja sen otsikkona on sana Sisältö. Otsikon kirjasinkoko on 14 (lihavoitu). Otsikot merkitään sisällysluetteloon samassa sanamuodossa kuin ne ovat tekstissä ja muotoilu tehdään tämän sisällysluettelon ohjeen mukaisesti. Tekstiotsikoiden lisäksi luetteloon merkitään myös tiivistelmät, lähteet ja liitteet. Jos liitteitä on paljon, niistä voidaan tehdä erillinen luettelo, joka sijoitetaan ennen liitteitä. Tarvittaessa voidaan käyttää myös taulukko-, kuvio- tai kuvaluetteloita. Marginaalit ovat samat kuin raportissa muuallakin. Riviväli on 1.
Liitteet
Liitteet sijoitetaan työn loppuun lähdeluettelon jälkeen. Ne otsikoidaan ja numeroidaan juoksevalla numerolla siinä järjestyksessä kuin niihin on viitattu tekstissä. Liitteen numero ja sivunumero merkitään oikeaan yläkulmaan ja ne erotetaan toisistaan sarkaimella. Liitteeksi sijoitetaan sellainen aines, jonka ei asian ymmärtämisen kannalta tarvitse olla itse tekstissä, mutta johon tekstissä joudutaan viittaamaan, esimerkiksi tietojenkeruulomakkeet. Liitteeseen viitataan tekstiyhteydessä, esimerkiksi ”liite 3”. Sisällysluettelossa liitejakson otsikkona on Liitteet (tai Liite, jos liitteitä on vain yksi). Jos liite ei ole sinun laatimasi, sen alkuperä on pantava näkyviin liitteeseen lähdemerkinnällä.
Lyhenteet ja erityissanasto
Jos raportissa käytetään paljon lyhenteitä, vieraita käsitteitä (esimerkiksi symboleja) tai ammatillista erityissanastoa, ne kannattaa selittää erillisessä lyhenneluettelossa tai sanastossa tämän esimerkin mukaisesti. Lyhenneluettelo ja sanasto sijoitetaan raportin alkuun sisällysluettelon jälkeen. Raportin alussa se hyödyttää lukijaa eniten. Lyhenneluetteloon ja sanastoon merkitään tarvittaessa lähdeviitteet samoin kuin muuhun tekstiin.
Esimerkki lyhenneluettelosta:
COBRA Coherent On-line Baseband Receiver for Astronomy, koherentti on-line-vastaanotin.
DNA Deoxyribosenucleic acid, solun tumassa sijaitseva perintöaines.
ECG Electrocardiogram, sähköinen sydämen toimintojen rekisteröintimenetelmä.
EKG Katso ECG.