Tämä opas ohjeistaa verkkotekstin kirjoittamiseen. Ohjeistus perustuu omaan kokemukseeni ja oppimaani sekä kolmeen lähteeseen: Taina Uimosen (2010) teokseen Kirjoita kiinnostavasti, Tiina Torpan (2014) teokseen Työssään kirjoittavan opas sekä Kimmo Svinhufvudin (2013) artikkeliin Verkkoon kirjoittaminen teoksessa Tieteen yleistajuistaminen (toimittaneet Urpu Strellman & Johanna Vaattovaara).
Oppaassa esitetyt ohjeet ovat parhaimmillaankin suuntaa antavia. Kaikkia ohjeita voi perustellusti rikkoa, kunhan tietää mitä on tekemässä. Toisinaan ohjeiden sopivuus riippuu kirjoitettavan tekstin lajista ja sisällöstä.
Sisällys
Tärkein kysymys | Verkkoon kirjoittamisen lähtökohtia | Verkkoon kirjoittamisen periaatteita
Kill your darlings | Yleiset kompastuskivet | Lukuja ja lyhenteitä | Kuinka aloittaa
Kun asiantuntija kirjoittaa | Sanajärjestys | Kapulakielisyys ja byrokratia
Verkkotekstit hakutuloksissa | Linkkien käyttäminen | Lähteiden merkitseminen
Katso myös Karelian julkaisuoppaan muut kirjoittamiseen liittyvät materiaalit (linkit aukeavat uuteen välilehteen):
Tutkimus- ja asiantuntijaviestintä
Kuvat Melanie Deziel | Kelly Sikkema | Super Snapper palvelusta Unsplash
Oppaan pääasiat löydät tiivistettynä myös alla olevasta videosta Näin kirjoitat verkkoon.
Muun muassa Tiina Torpan mukaan kaikkein tärkein verkkokirjoittamiselle esitettävä kysymys on, kuka on lukija. Miksi hän lukisi tekstin? Mitä lukija hyötyy sisällöstä? Teksti on siis suunniteltava ja kirjoitettava lukija mielessä pitäen.
Sanoma- ja aikakauslehdet ovat nykyisin monin paikoin siirtyneet pitkiin, raflaaviin otsikoihin, joiden tarkoituksena on luvata tarina ja houkutella lukemaan. Samaa periaatetta voivat käyttää myös esimerkiksi blogikirjoittajat. Hakutulosten suhteen tällainen otsikointi tuo kuitenkin ongelmia. Siinä missä verkkolehden tai blogin lukija jo selailee tiettyä sivustoa lukemista etsien, useimmat asiantuntija-artikkelit löytävät lukijakuntansa pikemminkin verkkohaun perusteella kuin tekstin julkaisusivuilta. Kovin moni tiedonetsijä ei osaa avata vaikkapa Karelian Pulssi-portaalia asiantuntija-artikkeleita löytääkseen; he käyttävät Google-hakua. Lukukertojen lisäämiseksi olisi tärkeää, että artikkelit löydetään helposti haun kautta. Mitä useammin sivua luetaan, sitä paremmin algoritmi nostaa sen hakutulosten kärkeen.
Googlen, ylivoimaisesti suosituimman hakukoneen, sivut kertovat haun toiminnasta näin:
Kun teet haun, algoritmimme aloittavat sen käsittelyn vertaamalla hakutermejä niitä mahdollisesti vastaaviin hakemiston sivuihin. Ne analysoivat avainsanojen esiintymistiheyttä ja ‑paikkoja sivulla ja sitä, ovatko ne sivun otsikoissa vai leipätekstissä.
Selkein merkki tietojen osuvuudesta on hakukyselyn avainsanojen esiintyminen verkkosivulla. Jos kyselyn avainsanat näkyvät sivulla, otsikoissa tai leipätekstissä, tiedot ovat todennäköisemmin osuvia.
Lähde: https://www.google.com/intl/fi/search/howsearchworks/algorithms/
Hakuun vaikuttaa toki monta muutakin tekijää, mutta otsikossa esiintyvät sanat ovat ehdottoman tärkeitä. Jos kirjoitat artikkelin vaikkapa oppimismotivaatiosta, pitäisi sanan ’oppimismotivaatio’ löytyä myös otsikosta. Tällä hakusanalla useimmat aiheesta kiinnostuneet lähtisivät googlailemaan. Hakutuloksia selattaessa huomio kiinnittyy sellaiseen otsikkoon, joka on selkeä ja yksiselitteinen ja sisältää nimenomaan kiinnostuksen kohteena olevan asian.
Toki voi olla mukavampaa tehdä otsikoista omannäköisiä ja humoristisia tai jännittäviä. Kukin saa loppukädessä päättää itse, haluaako verkkotekstinsä otsikolla hakutulosten kärkeen, kirvoittaa lukijassa nauruntyrskähdyksen vai toteuttaa omaa luovuuttaan. Jos haaveissa on tuhannet lukukerrat, on hakutulosten toiminta otettava huomioon.
Liian pitkät ja rönsyilevät virkkeet lienevät yleisin virketasoisista korjauksista, joita olen artikkeleja editoidessani tehnyt. Pitkissä virkkeissä viittaussuhteet alkavat hämärtyä, samoin kuin virkkeen pointti. Niihin lipsahtaa myös helposti oikeinkirjoitusvirheitä, kuten vääriä taivutus- tai verbimuotoja.
Tarkkaile virkkeidesi pituutta: virkkeen pitäisi jakaantua kahdelle, korkeintaan kolmelle riville. Kappaleen pituudeksi riittää 5–7 riviä useampaan virkkeeseen jakautunutta tekstiä. Tämän ohjeen eri bokseista löytyy kirjoittamista koskevia vinkkejä, joiden avulla myös virkkeiden pituuden sääntelystä tulee helpompaa.
Toinen korjausta kovin usein vaativa seikka on väliotsikot. Usein väliotsikot ovat tyyliä "Projektin tarkoitus", "Vuorovaikutteisuus" tai "Miten järjestelmä toimii?" Tämäntyyppiset otsikot eivät ole parhaimmillaan artikkeleissa, jotka pikemminkin silmäillään kuin luetaan (ainakin ensimmäisellä kerralla). Tällä sivulla muistutetaan moneen kertaan kuvaavien ja tarpeeksi runsaiden väliotsikoiden käytöstä. Testaa siis editointivaiheessa tekstisi otsikoiden toimivuutta: jos lukija lukisi tekstistäsi pelkät otsikot, saisiko hän tekstin sisällöstä tarpeeksi hyvän kokonaiskuvan?
Varmista, että lukija lukee tärkeimmän sijoittamalla tärkein sisältö heti alkuun. Aloituksen tulisi kuitenkin myös olla tarpeeksi kiinnostava, jotta lukija haluaa jatkaa lukemista.
Voit kokeilla seuraavia tehokkaita aloituskeinoja tekstisi lajista, tyylistä ja sisällöstä riippuen:
Muista kuitenkin, ettei yllättävyys, puhuttelevuus tai riimittely korvaa sisältöä. Tehokeinon ei myöskään tulisi pidentää tekstiä niin, ettei pääasiaa löydy ensimmäisten virkkeiden joukosta. Aloitukset toimivat parhaiten hyvin lyhyinä huomionkiinnittäjinä, joista pääsee suoraan asiaan.
Lähde: Torppa, Tiina. 2014. Työssään kirjoittavan opas. Sivut 34–35.
Asiantuntijan kirjoittamisen ongelmakohdat eivät niinkään liity tekstin sisällön laatuun vaan tekstin venyvään pituuteen ja jäsentelyyn. Myös liian vaikea teksti – joka usein syntyy ylipitkistä virkkeistä, teoreettisuudesta ja yksityiskohtaisista selostuksista – on yleinen asiantuntijatekstin ongelma. Kun asiantuntijan on aika kirjoittaa artikkeli verkkoon, näyttää vinkkilista tältä:
Asiantuntijan kannattaa panostaa hyvään aloitukseen (ks. tämä saman sivun boksi). Toimiva tekstin jäsentämisen tapa on aloittaa keskeisestä ongelmasta, käsitellä sen mahdollisia ratkaisuja, ja lopuksi vetää kaikki yhteen.
Vaikeita kohtia voi työstää jättämällä ne pois, tarkentamalla ja selventämällä tai keventämällä informaatiota. Informaatiota voi keventää jättämällä turhat sanat pois, korvaamalla raskaat termit yleistajuisilla sekä pilkkomalla virkkeet lyhyemmäksi.
Lähde: Torppa, Tiina. 2014. Työssään kirjoittavan opas. Sivut 19-23, 118-121.
Taina Uimosen mukaan hyvä asiantuntemusteksti on vireä vuoropuhelu kirjoittajan ja lukijan välillä. Asiantuntemustekstin kirjoittaminen vaatii rohkeutta konkretisoida tieto kiinnostavaan muotoon. Konkreettinen kerrottava syntyy jalostamalla ja tulkitsemalla. Konkretisoinnin keinoja ovat mm.
Konkretialla saadaan yhteys lukijaan ja tekstistä tulee vaihtelevampaa sekä ymmärrettävämpää. Konkreettisista asioista kirjoittaessa käytetään harvemmin hankalasti ymmärrettävää abstraktia kieltä.
Lähde: Uimonen, Taina. 2010. Kirjoita kiinnostavasti. Sivut 20–21, 106, 110–111.
Kapulakielisyys tarkoittaa virkakielen ohella tarpeetonta tai kömpelöä sanankäyttöä, joka lisää tekstiin turhuutta. Ohessa muutamia ilmaisuja, jotka omasta tekstistä voi joko jättää pois, korvata tai muokata.
SANO SE LYHYEMMIN
asetetut tavoitteet à tavoitteet
kehittyy edelleen à kehittyy
keliolosuhteet à keli
reunaehdot à ehdot
osapuolineuvottelut à neuvottelut
vaikuttaa voimakkaasti à vaikuttaa
SANO SE PAREMMIN
asema à X:n asemasta
avaus à tarkoitat luultavasti uuden asian esiin nostamista
kohdentaa à on tarkoitettu
ulostulo à keskustella, ottaa kantaa… kontekstista riippuen käytä sopivaa verbiä
muodostaa à toimii parhaiten konkreettisen muodostamisen tapauksissa
ÄLÄ SANO SITÄ
johtuen/johdosta – usein kömpelöittää virkkeen ja hämärtää viittauksen
kautta, keskuudessa, henkilökohtaisesti, lähtökohtaisesti – useimmiten turha
koskeva – usein pitkittää virkkeen lisäämällä ylimääräisiä sanoja
liittyen/liittyvää – ks. yllä
myötä, nojalla, puitteissa, suhteen, valossa, taholta, pääsääntöisesti, osalta, puolestaan – suurimmassa osassa tapauksia turhia ja pitkittäviä
X on alue, joka… à alue vetää puoleensa turhia relatiivilauseita, älä käytä sitä
Jos et muista tarkkailla kapulakielen käyttöä kirjoittaessa, voit vaikka etsiä yllä mainittuja sanoja editointivaiheessa Wordin etsi-toiminnolla.
Myös byrokraattisia ilmaisuja on parempi välttää. Ne ovat epämääräisiä, raskaita ja täyttävät tekstin tyhjällä houkuttelemalla seurakseen edellä listattuja kapulakielisiä täytteitä. Kansantajuistaminen onkin samalla myös tekstin keventämistä ja tarkentamista. Byrokraattiseen kieleen viittaavat paitsi paperinmakuiset käsitteet myös runsas passiivin ja substantiivien käyttö.
Jos virkakielestä on vaikea päästä eroon, Tiina Torppa kehottaa miettimään, millä sanoilla kohderyhmäsi puhuu aiheesta. Kiinnitä huomiota arkiseen kielenkäyttöön: millaisia ilmaisuja jää jokapäiväisten sanojen ja etäisten yläkäsitteiden väliin?
Lähde: Torppa, Tiina. 2014. Työssään kirjoittavan opas. Sivut 42–49, 63–64, 73.
Virkakieleltä ei aina voi välttyä, mutta paikallaan on noudattaa hallintolainkin sisältämää ohjetta: ”Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” (Hallintolaki 6.6.2003/434, 9 §.) Viranomaisen voi kukin mielessään korvata verkkokirjoittajalla – ohjaava periaate on sama.
Jos käytät tekstissäsi lähteitä, ne tulee merkitä selvästi. Hyvän tieteellisen käytännön mukaista on merkitä sekä lähdeviite (Sukunimi Vuosiluku, Sivunumero(t)) tekstin sisälle sulkeisiin että koko viite lähdeluetteloon.
Painetut lähteet:
Sukunimi, Etunimen Alkukirjain. Julkaisuvuosi. Julkaisun nimi. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.
Sähköiset lähteet:
Sukunimi, Etunimen Alkukirjain. Päivitysvuosi. Otsikko. Julkaisijayhteisö. Verkko-osoite. Lukupäivämäärä.
Muista tarkistaa, onko linkittämälläsi verkko-osoitteella pysyvää osoitetta. Esimerkiksi Theseuksesta löytyvillä julkaisuilla on aina pysyvä osoite. Käytä pysyvää osoitetta aina kun mahdollista sen sijaan, että kopioisit verkko-osoitteen osoiteriviltä.
Kun sijoitat lähdeviitteen tekstiin, pidä huoli sulkeiden ja pisteiden oikeasta paikasta. Useasti toistuva virhe näyttää tältä (virkkeet Puppulausegeneraattorista):
Keskeiset ideologiset periaatteet osoittavat, että eri toimijoiden välisiä toimintoja yhdistävä tekijä rauhoittaa hiusten halkomiseksi osoittautunutta geneerisyyttä. Ei tarvita syvällistä ymmärtämystä sen käsittämiseen, että maailmanlaajuinen trendi ratkaisee ongelmia tutkittaessa tahojen yhteistyön kariutumisesta aiheutuvia hyökyaaltoja rahoitus- ja sijoitussektorilla. (Puppu 2022)
Jos viitteen on tarkoitus viitata molempiin virkkeisiin, pitäisi vuosiluvun jälkeen sulkeiden sisällä olla piste. Jos viite viittaa vain sitä edeltävään virkkeeseen, pitäisi sulkeissa oleva viite tulla ennen virkkeen päättää pistettä.
Kill your darlings, siis hankkiudu eroon rakkaista mutta toimimattomista tai kuluneista tekstielementeistä. Omat lempisanonnat, kielikuvat ja erikoiset verbit sekä oman alan tai organisaation ilmaisutavat ovat koukeroisia ja vaikeuttavat tekstiä muille lukijoille. Lempimaneereja on toki hankala havaita, mutta yritä lukea tekstiäsi uuden lukijan näkökulmasta sitä editoidessasi.
Lukujen ja numeroiden oikeinkirjoituksen ohjeita löydät Kielitoimiston ohjepankista.
Tätä klikkaamalla pääset Kielitoimiston ohjeeseen lyhenteiden oikeinkirjoituksesta.
Eräs virkkeissä yleisesti esiintyvä virhe on käänteinen sanajärjestys. Vaikka tällä tavalla saadaan parhaimmissa tapauksissa elävyyttä tekstiin, asiallisissa teksteissä käänteinen sanajärjestys ei yleensä toimi. Tämä liittyy erityisesti pitkiin virkkeisiin: niissä oikea sanajärjestys on erityisen tärkeä selvyyden varmistamiseksi. Suosi siis suoraa:
subjekti + predikaatti + objekti
(tekijä + tekeminen + tekemisen kohde)
Voit lukea lisää sanajärjestyksestä Kielitoimiston ohjepankista.
Kuvaaja Georgie Cobbs palvelusta Unsplash
Monet tutkimukset ovat osoittaneet verkkolukijoiden silmäilevän sivulta lähinnä otsikon, väliotsikot, korostetut avainsanat, listat ja kuvat. Voit löytää lisää tietoa googlettamalla esimerkiksi ”how people read on the web” tai ”how people read online”.
Silmäily kiinnittyy aina samoihin asioihin. Tämän takia on paikallaan luottaa vakiintuneisiin käytäntöihin: ne ovat jo sisäistämiämme ja toimivat visuaalisina vihjeinä. Jos oikealta tuntuvia visuaalisia vihjeitä ei löydy, lukija poistuu nopeasti.
Muita verkkokirjoittamiseen liittyviä materiaaleja, joita voi käyttää oman tarpeen ja harkinnan mukaan (linkit aukeavat uuteen ikkunaan):
Minna Koskisen Verkkoon kirjoittaminen -diaesitys (JAMK aokk) (pdf)
Digiajan kirjoituskoulun artikkeli helppolukuisesta verkkokirjoittamisesta
Syyllistytkö sinäkin näihin verkkokirjoittamisen synteihin? Blogikirjoitus.
Kuvaaja Markus Spiske palvelusta Unsplash
Kun käytät tekstissäsi linkkejä, tärkeintä on varmistaa ymmärrettävyys:
Esim. Älä kirjoita: Lisätietoa löydät täältä.
Kirjoita mieluummin: Löydät lisätietoa projektimme verkkosivuilta.
Myös Kimmo Svinhufvud (2013, 192–193) on osuvasti tiivistänyt verkkotekstin kirjoittamisen periaatteita:
